Mitä tarkoittaa äpärä?
Äpärä on vanha ja nykyään halventavana pidetty nimitys aviottomalle lapselle eli lapselle, jonka vanhemmat eivät olleet naimisissa keskenään. Lisäksi sanaa käytetään loukkaavana haukkumasanana.
Äpärä on siis tunteikas ja leimaava sana, ja sen asiallinen vastine on avioton lapsi tai avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi. Vanhahtava, samaa tarkoittava lainasana on bastardi. Sanalla on myös muutama harvinaisempi merkitys: kansanuskossa se on tarkoittanut kastamatta kuolleen lapsen sielua, painoalan arkikielessä sivulta erilleen jäänyttä riviä ja murteissa toista heinäsatoa eli odelmaa. Tässä artikkelissa sanaa käsitellään kielenilmiönä, ei kenenkään kuvaamiseen suositeltavana ilmauksena.
Mistä sana äpärä tulee?
Äpärän alkuperää ei tunneta varmasti. Wiktionaryn mukaan sana on todennäköisesti etuvokaalinen muunnos murteiden sanasta apara, jolla on tarkoitettu esimerkiksi sakkaa tai mäskiä. Selitys on kuitenkin tulkinta, joten etymologiaa kannattaa pitää epävarmana.
Sanan kielteinen sävy liittyy siihen, miten aviottomiin lapsiin ja heidän äiteihinsä suhtauduttiin vuosisatojen ajan. Avioliiton ulkopuolinen seksi oli rangaistava teko, ja lapsen syntyminen paljasti sen koko kylälle. Äpärä-sana kantoi tätä häpeää mukanaan.
Äpärän merkitykset eri yhteyksissä
Avioton lapsi
Pääasiallinen merkitys on avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi. Sana on halventava, ja vanhoissa lähteissä se esiintyy usein juuri pilkkanimenä. Esimerkiksi Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa, joka käsitteli aviottomien lasten ja heidän äitiensä asemaa Yläneellä 1920–1950-luvuilla, pahimpana kohteluna mainitaan äpäräksi ja huoraksi haukkuminen.
Haukkumasana
Haukkumasanana äpärä on lähellä englannin bastard-sanaa. Sitä voidaan huutaa kenelle tahansa riippumatta siitä, millaiseen perheeseen hän on syntynyt. Tällöin sana on karkea ja loukkaava, ja sävyltään se on kirosanan kaltainen.
Kansanusko: kastamatta kuolleen lapsen sielu
Vanhassa kansanuskossa, erityisesti Lapissa ja Pohjanmaalla, äpäräksi saatettiin kutsua kastamatta kuolleen tai salaa surmatun lapsen levotonta sielua. Samasta olennosta käytetään myös nimiä liekkiö ja ihtiriekko, ja skandinaavisessa kansanperinteessä sitä vastaa myling. Merkitys on nykyään vanhentunut.
Painoala: erilleen jäänyt rivi
Taittajien ja painoalan arkikielessä äpärällä on joskus tarkoitettu kappaleen yksittäistä riviä, joka on jäänyt eri palstalle tai sivulle kuin muu kappale. Virallisemmin näistä puhutaan orpoina ja leskinä. Aalto-yliopiston julkaisusuunnittelun opetusmateriaalin mukaan orpo on seuraavalle palstalle tai sivulle joutunut kappaleen viimeinen rivi, ja leski on edelliselle palstalle tai sivulle jäänyt kappaleen ensimmäinen rivi.
Murteet: odelma
Joissakin murteissa äpärä on tarkoittanut odelmaa eli niiton jälkeen kasvanutta toista heinäsatoa. Tämäkin merkitys sopii ajatukseen jostakin ylimääräisestä, joka syntyy varsinaisen sadon ulkopuolella.
Aviottomien lasten asema Suomessa
Äpärä-sanan painoarvo selittyy historialla. Suomessa aviottomuus oli pitkään sekä juridinen että sosiaalinen leima:
- 1600- ja 1700-luvuilla naimattomien välinen seksi oli rikos nimeltä salavuoteus. Siitä tuomittiin sakkoja ja kirkkorangaistus, ja 1600-luvun lopulta lähtien myös naiset joutuivat siitä vastuuseen.
- Vuonna 1922 voimaan tullut laki avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista loi lastenvalvojan tehtävän. Lastenvalvoja huolehti lapsen taloudellisista asioista ja seurasi myös hänen kasvatustaan ja kotioloja.
- Vielä 1900-luvun puolivälissä aviottoman lapsen perintöoikeus oli aviolapseen verrattuna puutteellinen.
- 1.10.1976 voimaan tulleen isyyslain jälkeen avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla on ollut sama perintöoikeus isänsä jälkeen kuin aviolapsilla.
- Vuonna 2016 voimaan tullut uusi isyyslaki antoi tietyin rajoituksin saman oikeuden myös ennen vuotta 1976 syntyneille, joilta se oli aiemmin puuttunut.
Asenteet ovat muuttuneet nopeasti. Kun vanhaa isyyslakia säädettiin 1970-luvulla, avioliiton ulkopuolella syntyi Ylen mukaan noin kymmenen prosenttia lapsista. Vuonna 2016 osuus oli jo yli 40 prosenttia. Nykyään vanhempien siviilisääty ei vaikuta lapsen oikeuksiin, ja äpärä-sana on jäänyt lähinnä historiaan ja haukkumasanaksi.
Äpärä vs. avioton lapsi ja muut lähikäsitteet
| Sana | Merkitys | Sävy ja käyttö |
|---|---|---|
| Äpärä | avioton lapsi; myös haukkumasana | halventava, loukkaava |
| Avioton lapsi | lapsi, jonka vanhemmat eivät olleet naimisissa | neutraali, hieman vanhahtava |
| Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi | sama kuin avioton lapsi | neutraali, käytetään esimerkiksi laeissa |
| Bastardi | avioton lapsi; myös haukkumasana | vanhahtava, halventava lainasana |
| Orpo ja leski (taitto) | kappaleesta erilleen jäänyt rivi | neutraali ammattisana |
Äpärä-sanan käyttö kielessä
Nykykielessä äpärä esiintyy lähinnä historiallisissa teksteissä, kaunokirjallisuudessa ja riidoissa. Esimerkkejä siitä, millaisissa yhteyksissä sanaan voi törmätä:
- ”Vanhoissa kirkonkirjoissa aviottomia lapsia kutsuttiin joskus äpäriksi.” (historiallinen kuvaus)
- ”Romaanin päähenkilöä pilkattiin kylällä äpäräksi.” (kaunokirjallisuus)
- ”Hän huusi toiselle äpärä ja paiskasi oven kiinni.” (haukkumasana)
- ”Taittaja korjasi sivun alkuun yksin jääneen äpärän.” (painoalan arkikieli)
Vastuullinen käyttö
Äpärä on loukkaava sana, eikä sitä kannata käyttää ihmisestä. Se ei kerro mitään lapsesta itsestään, vaan heijastaa vanhoja asenteita hänen vanhempiaan kohtaan.
- Käytä asiallisissa yhteyksissä ilmauksia avioton lapsi tai avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi.
- Muista, että nykyään lähes puolet lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella, joten aviottomuus on tavallista.
- Kun kirjoitat historiasta tai sukututkimuksesta, voit lainata vanhoja lähteitä, mutta kerro, että sana on halventava.
- Jos joku kutsuu sinua tai toista äpäräksi, kyse on loukkauksesta, ei kuvauksesta.
Usein kysyttyä
Yhteenveto
Äpärä on vanha ja halventava nimitys aviottomalle lapselle, ja haukkumasanana se on karkea loukkaus. Sanan alkuperä on epävarma, mutta sen kielteinen sävy juontuu siitä, että aviottomuutta pidettiin Suomessa pitkään häpeällisenä ja aviottomien lasten oikeudellinen asema oli heikompi. Lisäksi sanalla on ollut harvinaisempia merkityksiä kansanuskossa, painoalalla ja murteissa. Nykyään aviottomilla lapsilla on samat oikeudet kuin muilla, ja asiallisissa yhteyksissä kannattaa puhua aviottomasta lapsesta tai avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta.
Lähteet
- Helmisaari, Anna: Avioliiton ulkopuolisten lasten ja heidän äitiensä asema Yläneellä 1920–1950-luvulla, pro gradu, Turun yliopisto (2013) — https://www.utupub.fi/bitstreams/dca2dccf-882a-4012-a802-8532d5a6c8e3/download
- Impola, Petteri ja Eilola, Jari: Vastentahtoiset tunnustajat. Oppisäädyn aviottomat lapset 1600- ja 1700-luvun vaihteessa, Genos 3/2015 — https://jyx.jyu.fi/bitstream/123456789/60260/1/genos32015impolaeilola.pdf
- Yle: Uusi isyyslaki helpottaa isyyden tunnustamista ja parantaa lapsen oikeuksia (2016) — https://yle.fi/a/3-8564816
- Eduskunta: Lakivaliokunnan mietintö LaVM 5/2015 vp — https://www.riksdagen.fi/pdf/LaVM+5/2015+vp?lang=fi
- Aalto-yliopisto: Julkaisun suunnittelu, opetusmateriaali (2019) — https://mycourses.aalto.fi/pluginfile.php/927612/mod_resource/content/1/Julkaisun%20suunnittelu%2025.3.2019.pdf
- Wiktionary: äpärä — https://www.wiktionary.com/wiki/%C3%A4p%C3%A4r%C3%A4
- Wiktionary: avioton — https://www.wiktionary.com/wiki/avioton
- Wikipedia: Myling — https://en.wikipedia.org/wiki/Myling
Avainsanat: äpärä, avioton lapsi, avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, bastardi, haukkumasana, isyyslaki, perintöoikeus, liekkiö, orpo ja leski