Mitä tarkoittaa kiertotalous?

Valoo

Kiertotalous tarkoittaa talous- ja toimintamallia, jossa tuotteet ja materiaalit pidetään käytössä mahdollisimman pitkään ja niiden arvo säilyy kierrossa. Tavoitteena on vähentää neitseellisten luonnonvarojen kulutusta ja jätteen syntymistä.

Kiertotalous on vastakohta perinteiselle lineaariselle taloudelle, jossa raaka-aine otetaan, siitä valmistetaan tuote, tuote kulutetaan ja lopuksi heitetään pois. Kiertotaloudessa tavaroita jaetaan, vuokrataan, korjataan ja vasta viimeisenä kierrätetään. Läheisiä käsitteitä ovat myös resurssitehokkuus, jakamistalous ja kestävä kehitys.

Mistä termi kiertotalous tulee?

Kiertotalous on yhdyssana sanoista kierto ja talous, ja se on suomenkielinen vastine englannin termille circular economy. Suomessa sana yleistyi 2010-luvun puolivälissä, kun Sitra ja valtionhallinto alkoivat edistää kiertotaloutta näkyvästi.

Valoo

Ajatuksella ei ole yhtä keksijää tai syntyvuotta, ja sen alkuperä on monen koulukunnan summa. Usein ensimmäisenä esimerkkinä mainitaan taloustieteilijä Kenneth Bouldingin essee The Economics of the Coming Spaceship Earth vuodelta 1966, vaikka hän ei itse käyttänyt sanaa kiertotalous. Englanninkielisen termin vakiinnuttamiseen vaikuttivat ympäristötaloustieteilijät David W. Pearce ja R. Kerry Turner, joiden kirja Economics of Natural Resources and the Environment ilmestyi vuonna 1990. Myöhemmin käsitettä ovat levittäneet erityisesti Ellen MacArthur -säätiö ja Euroopan unioni.

Miten kiertotalous toimii?

Kiertotaloudelle ei ole yhtä virallista määritelmää. Tilastokeskus viittaa Ellen MacArthur -säätiön määritelmään, jonka mukaan kiertotalous perustuu kolmeen periaatteeseen:

  • jätteiden ja saasteiden poistaminen jo suunnitteluvaiheessa
  • tuotteiden ja materiaalien pitäminen kierrossa mahdollisimman korkeassa arvossa
  • luonnon elvyttäminen sen sijaan, että sitä vain kulutetaan

Olennaista on, että kiertotalous ei ole sama asia kuin kierrätys. Suurin hyöty syntyy, kun materiaalikierrot ovat lyhyitä: tuote korjataan, huolletaan tai otetaan uudelleen käyttöön ennen kuin se murskataan raaka-aineeksi. Kierrätys on vasta yksi viimeisistä keinoista.

Kiertotalouden liiketoimintamallit

Yritysten näkökulmasta kiertotalous jaetaan usein viiteen liiketoimintamalliin:

  • Tuotteen elinkaaren pidentäminen: korjaus, huolto, päivitykset ja kunnostus.
  • Tuote palveluna: asiakas maksaa käytöstä eikä omista laitetta, esimerkiksi leasing-autot ja vuokrattavat työkalut.
  • Jakamisalustat: sama tavara palvelee useita käyttäjiä, kuten yhteiskäyttöautot ja kirjastot.
  • Uusiutuvat raaka-aineet: fossiilisten ja uusiutumattomien materiaalien korvaaminen kestävästi tuotetuilla.
  • Resurssien kierrätys: sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntäminen uusien tuotteiden raaka-aineena.

Jätehierarkia: missä järjestyksessä jätettä käsitellään

Suomen jätelain 8 § määrää etusijajärjestyksen, joka on kiertotalouden käytännön selkäranka:

  1. jätteen synnyn ja haitallisuuden vähentäminen
  2. valmistelu uudelleenkäyttöön
  3. kierrätys
  4. muu hyödyntäminen, kuten energiahyödyntäminen eli poltto
  5. loppukäsittely, esimerkiksi kaatopaikka

Kiertotalous Suomessa ja EU:ssa

Suomi julkaisi vuonna 2016 Sitran johdolla maailman ensimmäisen kansallisen kiertotalouden tiekartan, jota päivitettiin vuonna 2019. Huhtikuussa 2021 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta. Sen tavoitteet vuodelle 2035 ovat:

  • primääristen raaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa
  • resurssituottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tasosta
  • materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu

Kiertotalousaste kertoo, kuinka suuri osa käytetyistä materiaaleista on peräisin kierrätyksestä. Eurostatin mukaan EU:n kiertotalousaste oli vuonna 2023 11,8 prosenttia, ja EU tavoittelee 23,2:ta prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomen luku oli samana vuonna vain 2,4 prosenttia, mikä oli EU-maiden kolmanneksi matalin. Tilastokeskuksen mukaan matalaa lukua selittää osin Suomen talousrakenne: kaivos- ja metsäteollisuus käyttävät paljon kotimaisia materiaaleja.

Kiertotalous vs. lähikäsitteet

KäsiteMitä se tarkoittaaSuhde kiertotalouteen
Lineaarinen talousota, valmista, käytä, heitä poiskiertotalouden vastakohta
Kierrätysjäte valmistetaan uudeksi tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksiyksi kiertotalouden keinoista, ei sen synonyymi
Jakamistaloustuotteita lainataan ja vuokrataan omistamisen sijaankiertotalouden liiketoimintamalli
Kestävä kiertotaloustuotanto ja kulutus mahtuvat maapallon kantokyvyn rajoihinkiertotalous, jossa myös sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset huomioidaan
Kestävä kehitystarpeiden tyydyttäminen vaarantamatta tulevia sukupolvialaajempi tavoite, jota kiertotalous palvelee

Kiertotalous arjessa

Kiertotalous ei ole vain yritysten ja päättäjien asia. Arjessa sitä toteuttaa esimerkiksi näin:

  • ostamalla käytettyä ja myymällä tai lahjoittamalla tarpeettomat tavarat eteenpäin
  • korjauttamalla kengät, vaatteet ja elektroniikan ennen uuden hankkimista
  • lainaamalla harvoin tarvittavat työkalut kirjastosta tai naapurilta
  • valitsemalla kestäviä ja korjattavia tuotteita
  • lajittelemalla jätteet, jotta materiaalit päätyvät kierrätykseen

Esimerkkilauseita

  • ”Yritys siirtyi kiertotalouteen ja alkoi vuokrata laitteitaan myymisen sijaan.”
  • ”Kiertotalous ei ole pelkkää kierrätystä, vaan ennen kaikkea tavaroiden pitkää käyttöä.”
  • ”Kunnan uusi kiertotalouskeskus kunnostaa käytettyjä huonekaluja myyntiin.”
  • ”Rakennusalalla kiertotalous tarkoittaa esimerkiksi purkumateriaalien uudelleenkäyttöä.”

Usein kysyttyä

Kierrätys tarkoittaa jätteen valmistamista uudeksi materiaaliksi. Kiertotalous on laajempi malli, jossa pyritään ensin estämään jätteen syntyminen, pidentämään tuotteiden käyttöikää ja käyttämään niitä uudelleen. Kierrätys on vasta yksi viimeisistä vaiheista.

Lineaarinen talous on perinteinen malli, jossa raaka-aineesta valmistetaan tuote, joka käytön jälkeen heitetään pois. Kiertotalous on kehitetty sen vaihtoehdoksi.

Kiertotalousaste kertoo, kuinka suuri osa talouden käyttämistä materiaaleista on peräisin kierrätyksestä. Eurostatin mukaan EU:n kiertotalousaste oli vuonna 2023 11,8 prosenttia ja Suomen 2,4 prosenttia.

Luonnonvarojen kulutus aiheuttaa merkittävän osan ilmastopäästöistä ja luontokadosta. Kiertotalous vähentää uusien raaka-aineiden tarvetta, jätteen määrää ja päästöjä sekä luo uutta liiketoimintaa.

Osta käytettyä, korjaa ja huolla tavaroita, lainaa tai vuokraa harvoin tarvittavat esineet ja lajittele jätteet. Tärkeintä on käyttää jo olemassa olevia tavaroita mahdollisimman pitkään.

Yhteenveto

Kiertotalous on talousmalli, jossa tuotteet ja materiaalit pidetään käytössä mahdollisimman pitkään ja jätettä syntyy vähän. Se on vastakohta lineaariselle ota, käytä ja heitä pois -mallille. Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrätystä: keskeisiä keinoja ovat korjaaminen, jakaminen, tuotteet palveluna ja uudelleenkäyttö. Suomi on ollut kiertotalouden tiekarttojen edelläkävijä, mutta materiaalien kiertotalousaste on yhä selvästi EU:n keskiarvoa matalampi.

Lähteet

Avainsanat: kiertotalous, kierrätys, lineaarinen talous, jakamistalous, jätehierarkia, kiertotalousaste, kiertotalousohjelma, resurssitehokkuus, kestävä kehitys

Valoo

Katso myös nämä!