Mitä tarkoittaa ilmasto?
Ilmasto tarkoittaa jonkin alueen sääolojen pitkäaikaista keskimääräistä luonnetta ja vaihtelua. Sitä kuvataan yleensä 30 vuoden tilastoilla, kuten keskilämpötilalla, sademäärällä ja lumipeitteen kestolla.
Ilmasto ja sää sekoitetaan usein, mutta ne kuvaavat eri aikajänteitä: sää on ilmakehän hetkellinen tila, ilmasto taas säiden pitkän ajan keskiarvo. Ilmastoon liittyvät läheisesti myös ilmastollinen vertailukausi, ilmastovyöhyke, ilmasto-olot ja ilmastonmuutos. Arkikielessä sanaa käytetään lisäksi kuvaannollisesti ilmapiirin merkityksessä, esimerkiksi puhuttaessa poliittisesta ilmastosta.
Mistä sana ilmasto tulee?
Ilmasto on suomen kielen johdos sanasta ilma. Loppuosa -sto on johdin, jolla muodostetaan kokoavia sanoja, samaan tapaan kuin sanoissa sanasto, saaristo ja kalusto. Ilmasto on siis tavallaan ilmojen eli säiden kokonaisuus.
Monissa muissa kielissä käytetty sana, kuten englannin climate ja ruotsin klimat, palautuu kreikan sanaan klima, joka tarkoitti alun perin kaltevuutta. Antiikin maantieteilijät jakoivat maapallon vyöhykkeisiin sen mukaan, kuinka jyrkässä kulmassa auringonvalo osui maahan, ja tästä merkitys laajeni kuvaamaan alueen säätä.
Ilmasto vs. sää ja muut lähikäsitteet
Ilmatieteen laitoksen mukaan sää on ilmakehän hetkellinen tila, esimerkiksi sateinen, aurinkoinen, tuulinen tai kylmä. Ilmasto puolestaan kuvaa alueen säiden yleistä luonnetta ja vaihtelua pidemmän ajan kuluessa. Yksinkertaistettuna: sää kertoo, mitä vaatteita tänään tarvitaan, ilmasto sen, millaisia vaatteita kaapissa kannattaa ylipäätään olla.
| Käsite | Mitä se tarkoittaa | Esimerkki |
|---|---|---|
| Sää | ilmakehän tila tietyllä hetkellä ja paikassa | Helsingissä sataa tänään räntää. |
| Ilmasto | säiden pitkäaikainen keskiarvo ja vaihtelu | Suomen keskilämpötila on noin 2,9 °C. |
| Ilmastollinen vertailukausi | 30 vuoden jakso, jolta ilmaston keskiarvot lasketaan | Suomessa nykyisin 1991–2020 |
| Ilmastovyöhyke | laaja alue, jolla ilmasto on piirteiltään samankaltainen | trooppinen, lauhkea tai arktinen vyöhyke |
| Ilmastonmuutos | ilmaston pitkäaikainen muuttuminen, nykyään erityisesti ihmisen aiheuttama lämpeneminen | talvet lyhenevät ja lumipeite vähenee |
Ilmaston pitkäaikaisesta muuttumisesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa Mitä tarkoittaa ilmastonmuutos?
Miten ilmastoa mitataan?
Ilmastoa ei voi mitata yhdellä havainnolla, vaan se lasketaan pitkän ajan säähavainnoista. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n sanaston mukaan ilmasto on kapeassa merkityksessä keskimääräinen sää, jota kuvataan esimerkiksi lämpötilan, sademäärän ja tuulen keskiarvoilla ja vaihtelulla. Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n määrittelemä tavanomainen tarkastelujakso on 30 vuotta.
Vertailukausi 1991–2020
Ilmatieteen laitos otti lokakuussa 2021 käyttöön uuden ilmastollisen vertailukauden 1991–2020, joka korvasi kauden 1981–2010. Vertailukausi päivitetään kymmenen vuoden välein WMO:n ohjeiden mukaisesti, joten seuraava kausi kattaa vuodet 2001–2030.
Meteorologi Kerttu Kotakorpi on Ylen blogissa selittänyt, että 30 vuoden jakso on valittu, jotta yksittäinen poikkeava vuosi ei painaisi keskiarvossa liikaa mutta ilmasto ei myöskään ehtisi muuttua jakson aikana liikaa. Kun sää on vertailukauteen nähden poikkeava, sitä kutsutaan tavanomaisesta poikkeavaksi. Ilmatieteen laitoksen mukaan poikkeuksellinen sääilmiö on sellainen, jonka tilastollinen todennäköisyys on noin kolme kertaa sadassa vuodessa tai harvemmin.
Millainen on Suomen ilmasto?
Suomen ilmasto on niin sanottu väli-ilmasto, jossa on sekä merellisen että mantereisen ilmaston piirteitä. Suomi on korkeasta leveysasteestaan huolimatta useita asteita lämpimämpi kuin monet muut samoilla leveysasteilla sijaitsevat mantereiset alueet. Siihen vaikuttavat erityisesti:
- sijainti korkealla leveysasteella Euraasian mantereen reunalla
- Golfvirta ja sen jatkeena oleva Pohjois-Atlantin lämmin merivirta
- länsituulet, joiden mukana ilmavirtaukset tulevat useimmiten lounaasta
- Itämeri ja sisävesistöt, jotka lämmittävät ja tasoittavat ilmastoa
| Suure | Suomen ilmasto |
|---|---|
| Keskilämpötila (1991–2020) | noin 2,9 °C koko maan keskiarvona |
| Vuoden keskilämpötilan vaihtelu | lounaisosan noin +5 asteesta Pohjois-Lapin pakkasasteisiin |
| Vuotuinen sademäärä | noin 500–650 mm, vähiten Lapissa |
| Lumipeitteen kesto | lounaisrannikolla 3–4 kuukautta, Pohjois-Lapissa talvi kestää noin seitsemän kuukautta |
| Lämpöennätys | 37,2 °C, Liperi heinäkuussa 2010 |
Suomen ilmasto on lämmennyt
Vertailukausien erot näyttävät, miten ilmasto muuttuu. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen keskilämpötila oli kaudella 1991–2020 noin 0,6 astetta korkeampi kuin kaudella 1981–2010 ja noin 1,3 astetta korkeampi kuin kaudella 1961–1990. Vuotuinen sademäärä on kasvanut noin 9 prosenttia verrattuna kauteen 1961–1990, ja terminen talvi on lyhentynyt Lounais-Suomessa yli kaksi viikkoa.
Lämpeneminen näkyy myös yksittäisissä vuosissa. Vuonna 2024 Suomen keskilämpötila oli noin 4,0 °C, mikä on noin 1,1 astetta yli vertailukauden 1991–2020 keskiarvon.
Ilmasto eri merkityksissä
Luonnontieteissä
Ilmastotieteessä ilmasto voi tarkoittaa keskimääräisen sään lisäksi laajemmin koko ilmastojärjestelmän tilaa. Ilmastojärjestelmään kuuluvat ilmakehän lisäksi meret, jää- ja lumipeite, maanpinta sekä eliöstö, jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa.
Kuvaannollinen käyttö
Arkikielessä ilmasto tarkoittaa usein myös yleistä ilmapiiriä tai vallitsevia olosuhteita. Silloin puhutaan esimerkiksi poliittisesta ilmastosta, taloudellisesta ilmastosta, investointi-ilmastosta tai keskusteluilmastosta. Kuvaannollinen ilmasto ei liity säähän, vaan siihen, millainen tunnelma tai toimintaympäristö jossakin vallitsee.
Esimerkkilauseita
- ”Välimeren ilmasto on kesällä kuiva ja kuuma.”
- ”Yksi kylmä talvi ei kerro vielä mitään ilmastosta.”
- ”Suomen ilmasto on lämmennyt selvästi viime vuosikymmeninä.”
- ”Yrityksen mukaan investointi-ilmasto on parantunut.”
- ”Poliittinen ilmasto on kiristynyt vaalien alla.”
Usein kysyttyä
Yhteenveto
Ilmasto tarkoittaa alueen säiden pitkäaikaista keskiarvoa ja vaihtelua, kun taas sää on ilmakehän hetkellinen tila. Ilmastoa kuvataan tavallisesti 30 vuoden tilastoilla, ja Suomessa käytössä on vertailukausi 1991–2020. Suomen väli-ilmastoa lämmittävät Golfvirta, länsituulet ja Itämeri, ja maan keskilämpötila on noussut selvästi vuosikymmenten aikana. Kuvaannollisesti ilmasto voi tarkoittaa myös ilmapiiriä, kuten poliittista ilmastoa.
Lähteet
- Ilmasto-opas: Nykyinen ilmasto, 30 vuoden keskiarvot — https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/nykyinen-ilmasto-30-vuoden-keskiarvot/
- Ilmatieteen laitos: Climate is the long-term average of weather conditions (2021) — https://en.ilmatieteenlaitos.fi/article/4L6Lvtx59IaAyeKGaDRsLo
- Ilmatieteen laitos: Uusi ilmastollinen vertailukausi 1991–2020 (2021) — https://en.ilmatieteenlaitos.fi/press-release/hC0sXM7s1C78hQUUgmvuL
- Ilmatieteen laitos / STT Info: Vuosi 2024 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi (2025) — https://www.sttinfo.fi/tiedote/70788610/vuosi-2024-oli-suomessa-tavanomaista-lampimampi?lang=fi
- Yle: Tänä vuonna sää ei enää ole niin poikkeuksellinen kuin ennen (2021) — https://yle.fi/a/3-12158613
- IPCC: Fourth Assessment Report, Glossary A–D — https://archive.ipcc.ch/publications_and_data/ar4/wg1/en/annexessglossary-a-d.html
Avainsanat: ilmasto, sää, ilmastollinen vertailukausi, Suomen ilmasto, väli-ilmasto, ilmastovyöhyke, ilmastonmuutos, keskilämpötila, Ilmatieteen laitos