Mitä tarkoittaa manifestointi?

Valoo

Manifestointi tarkoittaa uskomusta ja käytäntöä, jossa omia toiveita pyritään toteuttamaan keskittämällä niihin ajatukset, mielikuvat ja tunteet. Taustalla on ajatus niin sanotusta vetovoiman laista, jonka mukaan samanlainen vetää puoleensa samanlaista.

Manifestointi on suomennos englannin sanasta manifesting. Siihen liittyviä lähikäsitteitä ovat vetovoiman laki, visualisointi, affirmaatiot, positiivinen ajattelu ja toiveajattelu. Manifestointia tutkiva Eveliina Lauhio tiivistää menetelmän kolmeen vaiheeseen: pyydä, usko ja vastaanota. Toiveet voivat koskea esimerkiksi rahaa, rakkautta, asuntoa tai unelmatyötä. Ilmiö on erityisen suosittu sosiaalisessa mediassa: Ylen mukaan TikTokissa on manifestoinnista lähes sata miljoonaa julkaisua.

Mistä sana manifestointi tulee?

Verbi manifestoida on kansainvälinen sana, joka on lainattu englannin verbistä manifest ja palautuu lopulta latinaan. Alun perin manifest tarkoittaa ilmaisemista, osoittamista tai näkyväksi tekemistä. Samaa sanuetta on myös manifesti eli julistus.

Valoo

Uusi, toiveiden toteuttamiseen liittyvä merkitys on yleistynyt 2020-luvulla somen ja julkkisten kautta. Cambridge Dictionary valitsi sanan manifest vuoden 2024 sanaksi ja lisäsi sanakirjaansa merkityksen ”kuvitella saavuttavansa jotain haluamaansa siinä uskossa, että se tekee toteutumisesta todennäköisempää”. Sanaa haettiin sanakirjan verkkosivuilta vuonna 2024 lähes 130 000 kertaa.

Manifestoinnin tausta

Manifestoinnin kaltaista ajattelua on monissa henkisissä perinteissä, mutta sen nykymuodon juuret jäljitetään yleensä 1800-luvun lopun Yhdysvaltoihin ja niin sanottuun uuden ajattelun liikkeeseen (New Thought). Liikkeen keskeinen ajatus oli, että mielen voimat vaikuttavat aineellisiin olosuhteisiin.

Suuren yleisön tietoisuuteen vetovoiman laki nousi australialaisen Rhonda Byrnen teoksen The Secret – Salaisuus myötä. Elokuva ja kirja julkaistiin vuonna 2006, ja Byrnen tärkeimpänä innoittajana pidetään Wallace D. Wattlesin kirjaa The Science of Getting Rich vuodelta 1910. Kriitikot ovat pitäneet The Secretin ajatuksia tieteellisesti perusteettomina.

Suomessakin manifestointi on yleistä. Gallup Ecclesiastica -kyselyn (2024) mukaan reilu kymmenesosa suomalaisista manifestoi ainakin joskus. Naisista näin tekee 15 prosenttia, ja 18–29-vuotiaista naisista joka neljäs.

Miten manifestointia tehdään?

Manifestoinnille ei ole yhtä virallista tapaa. Tavallisimpia menetelmiä ovat:

  • Visualisointi: toive kuvitellaan elävästi jo toteutuneeksi, tai siitä tehdään unelmakartta esimerkiksi lehtileikkeistä.
  • Affirmaatiot: myönteisiä lauseita toistetaan itselle, kuten ”ansaitsen menestyä”.
  • Kiitollisuuspäiväkirja: huomio suunnataan siihen, mikä elämässä on jo hyvin.
  • Toimiminen ikään kuin toive olisi jo totta: esimerkiksi vaatekaappiin raivataan tilaa toivotulle kumppanille.
  • 3-6-9-menetelmä: toive kirjoitetaan ylös toistuvasti tiettyinä aikoina päivän mittaan.
  • Lucky girl syndrome: TikTok-trendi, jossa itseään toistetaan onnekkaaksi siinä uskossa, että onni seuraa.

Mitä tutkimus sanoo manifestoinnista?

Ajatukselle, että pelkät ajatukset muuttaisivat todellisuutta, ei ole tieteellistä näyttöä. Cambridgen yliopiston sosiaalipsykologi Sander van der Linden kutsuu manifestointia maagiseksi ajatteluksi ja pseudotieteeksi. Hänen mukaansa myönteinen ajattelu, itsensä vahvistaminen ja tavoitteiden asettaminen ovat terveellisiä, mutta esimerkiksi 3-6-9-menetelmä voi ruokkia pakonomaista toimintaa.

Queenslandin yliopiston tutkijat kehittivät vuonna 2023 julkaistussa tutkimuksessa mittarin manifestointiuskomuksille. Noin kolmasosa 1 023 osallistujasta uskoi manifestointiin. He pitivät itseään menestyneempinä ja olivat optimistisempia, mutta heitä houkuttelivat muita useammin riskialttiit sijoitukset, ja heillä oli useammin takanaan konkurssi. Objektiivista näyttöä manifestoinnin toimivuudesta tutkimus ei löytänyt.

Helsingin yliopiston aivotutkija Jukka Häkkinen huomauttaa Ylelle, että universumin passiivinen odottaminen ei vie mihinkään, ja voimakkaat menestyksen mielikuvat voivat jopa heikentää motivaatiota, koska tavoite on mielessä jo saavutettu. Lisäksi ihminen huomaa helpommin asiat, jotka sopivat hänen odotuksiinsa, ja selittää epäonnistumiset helposti sillä, ettei aika ollut vielä oikea.

Manifestoinnista voi silti olla hyötyä silloin, kun se toimii tavoitteiden asettamisen tapana. Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro korostaa Kotilieden haastattelussa, että konkreettiset ja muille kerrotut tavoitteet lisäävät sitoutumista.

Manifestointi vs. lähikäsitteet

KäsiteMitä se tarkoittaaEro manifestointiin
Manifestointitoiveiden toteuttaminen ajatusten, mielikuvien ja uskon avulla–
Vetovoiman lakiuskomus, että myönteiset ajatukset vetävät puoleensa myönteisiä asioita ja kielteiset kielteisiäteoria, johon manifestointi perustuu
Tavoitteen asettaminenkonkreettisen päämäärän ja sitä kohti vievien välitavoitteiden määrittelypainottaa omaa toimintaa, ei universumia
Positiivinen ajattelupyrkimys nähdä asioiden myönteiset puoletei väitä ajatusten muuttavan todellisuutta suoraan
Rukoustoiveen tai kiitoksen esittäminen Jumalallelopputulos jätetään Jumalalle, ei omien ajatusten varaan
Toiveajatteluuskominen johonkin siksi, että sitä toivookielteissävyinen arkisana, ei menetelmä

Käyttö arjessa ja somessa

Arkikielessä manifestoinnista puhutaan usein puoliksi leikillään, kun jotain toivotaan kovasti. Esimerkkilauseita:

  • ”Manifestoin itselleni kesätyöpaikan, katsotaan tärppääkö.”
  • ”Hän teki uudenvuoden kunniaksi unelmakartan ja aloitti manifestoinnin.”
  • ”Manifestoin aurinkoista säätä häihin!”
  • ”Somessa manifestointi näyttää helpolta, mutta tavoitteet vaativat silti työtä.”

Näin suhtaudut manifestointiin järkevästi

Jos manifestointi tuntuu omalta, siitä saa eniten irti, kun se tukee tekemistä eikä korvaa sitä:

  • Tee toiveesta konkreettinen tavoite ja pilko se pieniin välitavoitteisiin.
  • Varaudu esteisiin: mieti etukäteen, mitä teet, jos suunnitelma ei toteudu.
  • Pidä tavoitteet joustavina: jäykät kaikki tai ei mitään -tavoitteet voivat kääntyä itseään vastaan.
  • Älä syyllistä itseäsi, jos toive ei toteudu. Esimerkiksi sairaus ei johdu kielteisistä ajatuksista.
  • Ole kriittinen maksullisille kursseille: manifestointipalveluja ei valvo mikään taho.
  • Älä tee raha- tai terveyspäätöksiä pelkän uskon varassa.

Usein kysyttyä

Ei ole näyttöä siitä, että ajatukset itsessään muuttaisivat todellisuutta. Manifestointi voi kuitenkin auttaa hahmottamaan omia tavoitteita ja huomaamaan tilaisuuksia, jos siihen yhdistyy myös omaa tekemistä.

Manifestoida tarkoittaa nykykäytössä toiveen toteuttamista ajatusten ja mielikuvien avulla, esimerkiksi ”manifestoin uuden työpaikan”. Sanan perusmerkitys on ilmaista tai tuoda näkyväksi.

Vetovoiman laki on uskomus, jonka mukaan myönteiset ajatukset vetävät puoleensa myönteisiä asioita ja kielteiset kielteisiä. Se ei ole luonnonlaki, eikä sille ole tieteellistä näyttöä.

3-6-9-menetelmä on somessa suosittu manifestointitapa, jossa toive kirjoitetaan ylös toistuvasti tiettyinä aikoina päivän mittaan. Psykologit ovat varoittaneet, että se voi ruokkia pakonomaista käyttäytymistä.

Ei varsinaisesti. Manifestointi sijoittuu henkisyyden, psykologian ja self-help-kirjallisuuden rajamaille. Siinä on yhtäläisyyksiä rukoukseen, mutta manifestoinnissa korostuvat ihmisen omat ajatukset ja uskomukset.

Yhteenveto

Manifestointi tarkoittaa toiveiden toteuttamista ajatusten, mielikuvien ja uskon avulla, ja se perustuu ajatukseen vetovoiman laista. Ilmiön juuret ovat 1800-luvun uuden ajattelun liikkeessä, ja The Secret sekä myöhemmin TikTok tekivät siitä maailmanlaajuisen trendin. Tutkimusnäyttöä ajatusten suorasta vaikutuksesta todellisuuteen ei ole, ja liiallinen usko manifestointiin voi johtaa riskialttiisiin päätöksiin. Parhaimmillaan manifestointi toimii tavoitteiden asettamisen ja kiitollisuuden harjoittamisen tukena.

Lähteet

Avainsanat: manifestointi, manifestoida, vetovoiman laki, visualisointi, affirmaatiot, The Secret, 3-6-9-menetelmä, lucky girl syndrome, positiivinen ajattelu

Valoo

Katso myös nämä!