Mitä tarkoittaa feministi?
Feministi on henkilö, joka kannattaa feminismiä eli pyrkii sukupuolten tasa-arvoon ja haluaa purkaa sukupuoleen perustuvaa epätasa-arvoa yhteiskunnassa. Feministi voi olla kuka tahansa sukupuolesta riippumatta.
Sana feministi liittyy läheisesti käsitteisiin feminismi, tasa-arvo ja naisasia. Vanhemmassa suomessa feministiä vastaavat sanat naisasianainen ja naisasiamies, ja nykyään puhutaan myös feministisestä ajattelusta, liikkeestä ja tutkimuksesta. Ylen mukaan feministien pyrkimyksenä on sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumaton tasa-arvo, mutta liike on laaja ja sen tavoitteet ovat vaihdelleet aikakaudesta ja yhteiskunnasta riippuen.
Mistä sana feministi tulee?
Feministi on kansainvälinen sivistyssana. Sen kantana on latinan femina, ”nainen”, ja suomeen sana on tullut ranskan féministe-sanan ja muiden eurooppalaisten kielten kautta. Englannissa feminist on kirjattu ensimmäisen kerran vuonna 1852.
Ranskan féminisme-sanan keksijäksi mainitaan usein utopiasosialisti Charles Fourier vuonna 1837, mutta tätä tietoa pidetään epävarmana, eikä sanan tarkkaa ensiesiintymää tunneta varmasti. Naisten oikeuksia ajavassa merkityksessä sana yleistyi 1890-luvulla, kun naisten äänioikeusliike vahvistui eri maissa.
Suomessa feministi taipuu kuten risti: feministi, feministin, feministiä, feministissä ja monikossa feministit, feministien, feministejä. Adjektiivi on feministinen.
Feminismin aallot lyhyesti
Feminismin historiaa kuvataan usein aaltoina. Aaltomalli on kuitenkin yksinkertaistus: eri maissa ja ryhmissä tavoitteet ja aikataulut ovat vaihdelleet, ja mallia on myös kritisoitu. Nimitys juontaa toimittaja Martha Weinman Learin vuoden 1968 artikkeliin ”The Second Feminist Wave”, ja ”ensimmäinen aalto” nimettiin vasta jälkikäteen.
| Aalto | Ajankohta | Keskeiset teemat |
|---|---|---|
| Ensimmäinen aalto | 1800-luku ja 1900-luvun alku | lainsäädännön epätasa-arvo, erityisesti naisten äänioikeus |
| Toinen aalto | 1960-luvulta 1980-luvulle | kulttuurinen epätasa-arvo, sukupuolinormit ja naisten asema yhteiskunnassa |
| Kolmas aalto | 1990- ja 2000-luvut | monimuotoisuus ja vastaus toisen aallon puutteiksi koettuihin asioihin |
| Neljäs aalto | 2010-luvun alusta nykypäivään | intersektionaalisuus, sosiaalinen media ja keskustelu seksuaalisesta väkivallasta |
Feministit Suomen historiassa
Suomessa feminismin juuret ovat 1800-luvun naisasialiikkeessä. Kirjailija Minna Canth (1844–1897) oli rohkea naisten ja köyhien puolestapuhuja, ja häntä pidetään yhtenä Suomen tunnetuimmista naisasianaisista. Vuonna 1892 perustettu Naisasialiitto Unioni toimii edelleen ja kuvaa itseään feministiseksi ja antirasistiseksi järjestöksi.
Merkittävä virstanpylväs oli vuosi 1906. Keisari Nikolai II vahvisti 20.7.1906 uuden valtiopäiväjärjestyksen, jolla suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja oikeuden asettua ehdolle ensimmäisinä Euroopassa. Vuoden 1907 eduskuntavaaleissa valittiin 19 naista, ja Suomesta tuli ensimmäinen maa, jonka parlamentissa oli naisia. Yksi heistä oli naisasialiikkeen pioneeri Lucina Hagman.
Feministi eri yhteyksissä
Yhteiskunnassa ja politiikassa
Yhteiskunnallisessa keskustelussa feministi on henkilö, joka ajaa tasa-arvoa esimerkiksi palkoissa, koulutuksessa, työelämässä, perhevapaissa ja väkivallan ehkäisyssä. Ylen mukaan feministit ovat kampanjoineet muun muassa naisten äänioikeuden, palkan ja koulutuksen puolesta, ja viime vuosikymmeninä myös miesten kohtaamia ongelmia on nostettu esiin.
Tutkimuksessa
Yliopistoissa feministinen näkökulma liittyy erityisesti sukupuolentutkimukseen. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa tutkitaan feministisen ajatteluperinteen tekstejä ja kehitetään feminististä tutkimusmetodologiaa. Tutkimuksessa korostuu usein intersektionaalisuus eli se, miten sukupuoli kietoutuu yhteen esimerkiksi iän, luokan, etnisyyden ja seksuaalisuuden kanssa.
Arjessa ja somessa
Arkikielessä sanalla on monta sävyä. Ylen mukaan feministi on toisille kehu ja toisille haukkumasana. Moni kutsuu itseään feministiksi, koska kannattaa tasa-arvoa, kun taas joku toinen käyttää sanaa vähättelevästi. Sanan sävy riippuu siis paljon puhujasta ja tilanteesta.
Feministi vs. lähikäsitteet
| Käsite | Mitä se tarkoittaa | Esimerkki |
|---|---|---|
| Feministi | henkilö, joka kannattaa feminismiä | Hän sanoo olevansa feministi. |
| Feminismi | aate, liike ja ajattelutapa, joka pyrkii sukupuolten tasa-arvoon | Feminismi on muuttunut vuosikymmenten aikana. |
| Feministinen | feminismiin liittyvä tai sen mukainen | feministinen kirjallisuus |
| Naisasianainen | vanhempi nimitys naisten oikeuksia ajavalle henkilölle | Minna Canth oli tunnettu naisasianainen. |
| Tasa-arvo | yhtäläiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet | Sukupuolten tasa-arvo työelämässä |
| Antifeministi | henkilö, joka vastustaa feminismiä | Antifeministit arvostelevat liikkeen tavoitteita. |
Esimerkkilauseita
- ”Olen feministi, koska haluan, että kaikilla on samat mahdollisuudet sukupuolesta riippumatta.”
- ”Minna Canthia pidetään yhtenä Suomen ensimmäisistä feministeistä.”
- ”Kurssilla luettiin feminististä kirjallisuutta 1800-luvulta nykypäivään.”
- ”Hän kutsuu itseään feministiksi ja puhuu myös miesten jaksamisesta.”
Yleisiä harhaluuloja feministeistä
Feministeihin liitetään monia stereotypioita. Ylen Valheenpaljastaja-podcastissa sukupuolentutkijat käsittelivät näitä harhaluuloja:
- ”Feministit vihaavat miehiä”: feminismin tavoitteena on tasa-arvo, ei jonkin sukupuolen vastustaminen.
- ”Feministit polttivat rintaliivejä”: tarina 1960-luvun rintaliivien polttamisesta on myytti, jolle ei ole näyttöä.
- ”Feministit ovat aina naisia”: feministi voi olla kuka tahansa, joka kannattaa sukupuolten tasa-arvoa.
Feminismi ei ole yksi yhtenäinen oppi, vaan sen sisällä on erilaisia suuntauksia ja näkemyksiä. Siksi feministit voivat olla keskenään eri mieltä monista asioista.
Usein kysyttyä
Yhteenveto
Feministi on henkilö, joka kannattaa feminismiä ja pyrkii sukupuolten tasa-arvoon. Sana palautuu latinan sanaan femina, ”nainen”, ja yleistyi naisten oikeuksia ajavassa merkityksessä 1890-luvulla. Suomessa feministinen liike juontaa 1800-luvun naisasialiikkeeseen, ja suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ensimmäisinä Euroopassa vuonna 1906. Nykyään feminismi on monimuotoinen liike, ja sana feministi voi kuulostaa eri ihmisistä joko myönteiseltä tai kielteiseltä.
Lähteet
- Yle Oppiminen: Feministit, nuo miehiä vihaavat rintsikoiden polttajat – vai miten se menikään? (2022) — https://yle.fi/a/20-10003381
- Yle: Naiset, jotka ajattelevat naisten parasta (2016) — https://yle.fi/aihe/a/20-170965
- Yle Elävä arkisto: Minna Canth – realisti ja naisasianainen — https://yle.fi/a/20-83946
- Tilastokeskus: Naiset eduskuntavaaleissa — https://stat.fi/til/evaa/2003/evaa_2003_2004-05-31_kat_004.html
- Naisasialiitto Unioni: English — https://naisunioni.fi/english
- Helsingin yliopisto: Sukupuolentutkimus — https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat/kulttuurien-tutkimus/sukupuolentutkimus
- Yle News: A Century On, Finns Head Back to Ballot Booths (2007) — https://yle.fi/news/3-5778358
- bpb: Vor 115 Jahren – Frauen in Finnland dürfen wählen (2021) — https://www.bpb.de/politik/hintergrund-aktuell/336789/vor-115-jahren-frauen-in-finnland-duerfen-waehlen
- Wikipedia: Feminist waves — https://en.wikipedia.org/wiki/Feminist_waves
- Wiktionary: feminist — https://en.wiktionary.com/wiki/feminist
Avainsanat: feministi, feminismi, feministinen, sukupuolten tasa-arvo, naisasialiike, naisasianainen, feminismin aallot, Minna Canth, naisten äänioikeus, intersektionaalinen feminismi