Mitä tarkoittaa asumisoikeusasunto?

Valoo

Asumisoikeusasunto eli aso-asunto on asumismuoto, jossa asukas maksaa kertaluonteisen asumisoikeusmaksun ja sen jälkeen kuukausittaista käyttövastiketta. Asukas ei omista asuntoa, mutta saa pysyvän oikeuden asua siinä.

Asumisoikeusasumista kuvataan usein vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimuodoksi. Suomessa on noin 50 000 asumisoikeusasuntoa, joissa asuu noin 100 000 ihmistä. Asunnot omistaa yleensä valtion tukema asumisoikeusyhteisö, ja asukkaat valitaan järjestysnumeron perusteella.

Mistä termi asumisoikeusasunto tulee?

Asumisoikeusasunto on suomalainen yhdyssana, joka muodostuu sanoista asumisoikeus ja asunto. Nimi kertoo olennaisen: asukas ei osta asuntoa vaan oikeuden asua siinä. Arkikielessä käytetään lyhenteitä aso ja aso-asunto, ja englanniksi termi käännetään usein muotoon right-of-occupancy apartment.

Valoo

Asumisoikeusjärjestelmä luotiin Suomeen 1990-luvun alussa monipuolistamaan asumisvaihtoehtoja erityisesti suurissa kaupungeissa. Nykyinen laki asumisoikeusasunnoista vahvistettiin toukokuussa 2021, ja sen uusi asukasvalintamenettely otettiin käyttöön 1.9.2023.

Miten asumisoikeusasuminen toimii?

Asumisoikeusmaksu

Asumisoikeusmaksu on kertamaksu, joka on 15 prosenttia asunnon hinnasta. Loppuosa rakentamisesta on rahoitettu valtion tukemalla lainalla. Maksu palautetaan, kun asukas muuttaa pois, ja se tarkistetaan rakennuskustannusindeksillä. Maksulle ei kerry korkoa asumisen aikana.

Käyttövastike

Asukas maksaa joka kuukausi käyttövastiketta, joka muistuttaa vuokraa. Vastike määräytyy omakustannusperiaatteella, eli sillä katetaan esimerkiksi lainanhoitoa, kiinteistön ylläpitoa, korjauksia ja vakuutuksia. Kuluttajaliiton oppaan mukaan käyttövastike ei saa ylittää samalla alueella olevien samankaltaisten vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskimääräistä vuokraa.

Järjestysnumero ja asunnon hakeminen

Asumisoikeusasuntoa haetaan järjestysnumerolla. Numeron myöntää valtakunnallisesti Varke eli Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus, ja sitä haetaan verkkopalvelusta tai paperilomakkeella. Numero on voimassa kaksi vuotta ja kelpaa koko Suomessa. Kuntien aiemmin myöntämät numerot vanhenivat 31.12.2023. Hakeminen etenee pääpiirteissään näin:

  • Hae järjestysnumero Varkelta.
  • Etsi vapaita tai rakenteilla olevia asuntoja asumisoikeusyhteisöjen sivuilta.
  • Hae asuntoa suoraan asunnon omistavalta yhteisöltä.
  • Yhteisö valitsee asukkaan järjestysnumeron perusteella ja tarkistaa tarvittaessa varallisuuden.
  • Maksa asumisoikeusmaksu ja allekirjoita asumisoikeussopimus.

Kuka voi saada asumisoikeusasunnon?

Hakijan pitää olla täysi-ikäinen, ja hänellä pitää olla voimassa oleva järjestysnumero. Asumisoikeusasuntoon ei ole tulorajoja. Hakijalla ei kuitenkaan saa olla omistusasuntoa tai varallisuutta, jolla hän voisi hankkia tarpeitaan vastaavan omistusasunnon samalta alueelta. Varallisuutta ei selvitetä, jos hakija on täyttänyt 55 vuotta tai muuttaa asumisoikeusasunnosta toiseen.

Asukkaan oikeudet ja asukasdemokratia

Asumisoikeussopimus on pysyvä, eikä omistaja voi irtisanoa sitä omista syistään, kun asukas noudattaa sopimusta ja järjestyssääntöjä. Asukkaat voivat vaikuttaa asumiseensa asukaskokouksessa ja asukastoimikunnassa. Vuoden 2021 lain mukaan asukasjäseniä pitää olla vähintään 40 prosenttia asumisoikeusyhtiön hallituksesta.

Asumisoikeuden voi siirtää puolisolle, lähisukulaiselle tai muulle perheenjäsenelle, joka asuu asunnossa vakituisesti, kun asumista on takana vähintään kaksi vuotta. Asunnon voi myös vaihtaa toisen asumisoikeusasukkaan kanssa ilman uutta järjestysnumeroa. Asuntoa ei sen sijaan voi lunastaa omaksi.

Asumisoikeusasunto vs. vuokra-asunto ja omistusasunto

OminaisuusAsumisoikeusasuntoVuokra-asuntoOmistusasunto
Alkumaksuasumisoikeusmaksu, 15 % asunnon hinnastayleensä vakuuskoko kauppahinta, usein lainalla
Kuukausikulukäyttövastikevuokrahoitovastike ja lainanlyhennykset
Omistusei omista, ei voi lunastaaei omistaomistaa
Asumisen pysyvyysomistaja ei voi irtisanoa omista syistäänvuokranantaja voi irtisanoa lain ehdoinpysyvä
Arvonnousuei hyödy, maksu palautuu indeksilläei hyödyhyötyy tai kärsii arvonmuutoksesta
Hakeminenjärjestysnumero Varkeltahakemus vuokranantajalleasuntokauppa

Plussat ja miinukset

Asumisoikeusasumisen hyviä puolia ovat esimerkiksi nämä:

  • Turvattu ja pysyvä asuminen ammattimaisesti ylläpidetyssä talossa.
  • Alkupääoma on selvästi pienempi kuin omistusasunnossa.
  • Asumisoikeusmaksu palautetaan indeksillä tarkistettuna.
  • Ei tulorajoja, eikä 55 vuotta täyttäneiden varallisuutta selvitetä.

Huonoja puolia ovat esimerkiksi nämä:

  • Asukas ei hyödy asunnon mahdollisesta arvonnoususta.
  • Jonotusaikoja on vaikea ennustaa, ja kysyntä vaihtelee paljon alueittain.
  • Lopullinen päätösvalta on asunnon omistavalla yhteisöllä.
  • Asumisoikeusmaksulle ei kerry korkoa asumisen aikana.

Ajankohtaista: asumisoikeuslakiin esitetään muutoksia

Valtio ei enää myönnä tukea uusien asumisoikeusasuntojen rakentamiseen, ja viimeiset korkotukilainat myönnettiin vuonna 2023 jätettyihin hakemuksiin. Eduskunnan käsittelyssä on lisäksi hallituksen esitys HE 156/2026 vp, jolla asumisoikeuslakia muutettaisiin. Esityksen mukaan:

  • Järjestysnumeroista luovuttaisiin, ja asukkaat valittaisiin hakemusten jättöjärjestyksessä.
  • Talon voisi vapauttaa asumisoikeusrajoituksista esimerkiksi silloin, kun sille ei ole kysyntää, ja muuttaa tavalliseksi asunto-osakeyhtiöksi.
  • Tällöin asukkaalla olisi mahdollisuus ostaa asuntonsa, jatkaa vuokralaisena tai saada vastaava asunto läheltä.

Muutosten on esitetty tulevan voimaan 1.1.2027, ja asukasvalintaa koskevien muutosten vasta 1.1.2029. Kyse on esityksestä, joten lopullinen sisältö voi vielä muuttua eduskuntakäsittelyssä.

Esimerkkilauseita

  • ”Haimme järjestysnumeron ja muutimme vuoden päästä asumisoikeusasuntoon.”
  • ”Aso-asunnossa asumisoikeusmaksu palautetaan, kun muutat pois.”
  • ”Käyttövastike nousi, koska talossa tehtiin putkiremontti.”
  • ”Asumisoikeusasunto sopi meille, koska emme halunneet ottaa suurta asuntolainaa.”

Usein kysyttyä

Aso-asunto on lyhenne sanasta asumisoikeusasunto. Siinä asukas maksaa asumisoikeusmaksun ja kuukausittaisen käyttövastikkeen ja saa pysyvän oikeuden asua asunnossa omistamatta sitä.

Kyllä. Kun asukas muuttaa pois, asumisoikeusmaksu palautetaan rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Maksulle ei kuitenkaan makseta korkoa.

Järjestysnumeron myöntää Varke eli Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus. Numero on voimassa kaksi vuotta, ja sillä voi hakea asumisoikeusasuntoa missä tahansa Suomessa.

Ei voi. Asukas ei omista asunnosta mitään osaa, eikä asuntoa voi lunastaa. Vireillä oleva lakiesitys toisi kuitenkin poikkeuksen tilanteisiin, joissa koko talo vapautetaan asumisoikeusrajoituksista.

Tulorajoja ei ole. Alle 55-vuotiaan hakijan varallisuus kuitenkin selvitetään, eikä hänellä saa olla omistusasuntoa tai varallisuutta sellaisen hankkimiseen samalta alueelta.

Yhteenveto

Asumisoikeusasunto on vuokra- ja omistusasumisen välimuoto, jossa asukas maksaa 15 prosentin asumisoikeusmaksun ja kuukausittaista käyttövastiketta. Asukas ei omista asuntoa, mutta hänen asumisensa on pysyvää, ja maksu palautetaan indeksillä tarkistettuna muutettaessa. Asuntoa haetaan Varken myöntämällä järjestysnumerolla, joka on voimassa kaksi vuotta. Järjestelmään on esitetty muutoksia, joiden mukaan järjestysnumeroista luovuttaisiin vuodesta 2029 alkaen.

Lähteet

Avainsanat: asumisoikeusasunto, aso-asunto, asumisoikeusmaksu, käyttövastike, järjestysnumero, Varke, asumisoikeusyhteisö, asumisoikeuslaki, vuokra-asuminen, omistusasuminen

Valoo

Katso myös nämä!