Mitä tarkoittaa resilienssi?

Valoo

Resilienssi tarkoittaa kykyä kestää vastoinkäymisiä, sopeutua muutoksiin ja palautua kuormituksesta. Sanaa käytetään sekä yksittäisen ihmisen psyykkisestä joustavuudesta että yhteisöjen ja koko yhteiskunnan kriisinkestävyydestä.

Arkikielessä resilienssistä puhutaan usein myös palautumiskykynä, selviytymiskykynä tai sietokykynä. Tutkijat korostavat, että resilienssi ei ole pysyvä luonteenpiirre. Se on prosessi, joka syntyy ihmisen omien voimavarojen ja ympäristön tuen yhteisvaikutuksesta, ja sitä voi vahvistaa koko elämän ajan.

Mistä sana resilienssi tulee?

Latinan takaisin ponnahtamisesta

Resilienssi palautuu latinan verbiin resilire, joka tarkoittaa takaisin ponnahtamista tai kimpoamista. Verbi muodostuu osista re (takaisin) ja salire (hypätä). Englannin sana resilience on kirjattu jo 1620-luvulla merkityksessä takaisin ponnahtaminen. Fysiikassa sillä on tarkoitettu viimeistään 1820-luvulta lähtien materiaalin kimmoisuutta eli kykyä palata alkuperäiseen muotoonsa puristuksen jälkeen.

Valoo

Suomeen sana on mukautettu muotoon resilienssi, ja esimerkiksi Kansalliskirjaston yleisessä suomalaisessa ontologiassa (YSO) resilienssi on oma asiasanansa. Myöhemmin sana on laajentunut materiaaleista ihmisiin, yhteisöihin, ekosysteemeihin ja yhteiskuntiin.

Miksi resilienssiä on vaikea suomentaa?

Resilienssille on tarjottu suomenkielisiksi vastineiksi muun muassa sanoja kimmoisuus, selviytymiskyky, joustavuus ja palautumiskyky. Jyväskylän yliopiston JYU.Well-yhteisön käsitetyöpajassa vuonna 2023 todettiin, että nämä käännökset voivat antaa ilmiöstä turhan yksiulotteisen tai jopa harhaanjohtavan kuvan. Siksi monissa asiayhteyksissä käytetään vierasperäistä sanaa resilienssi.

Resilienssi eri yhteyksissä

Psykologia ja hyvinvointi

Psykologiassa resilienssillä tarkoitetaan henkistä kapasiteettia, jonka avulla ihminen ei mene rikki jokaisesta vastoinkäymisestä, vaan pystyy palautumaan ja jatkamaan eteenpäin. Helsingin yliopiston mukaan resilienssi rakentuu sisäisistä voimavaroista, kuten kognitiivisista ja sosiaalisista taidoista, sekä ulkoisista voimavaroista, kuten perheestä ja ihmissuhteista.

Resilienssi ei ole pelkkä asenne tai valinta. Helsingin yliopiston aivovammatutkimusta käsittelevässä uutisessa vuodelta 2015 tutkija Heidi Losoi muistuttaa, että resilienssi on psykologisen ilmiön lisäksi myös biologinen ja sosiaalinen ilmiö.

Työelämä

Työelämässä resilienssi tarkoittaa kykyä selviytyä vaikeista jaksoista, sopeutua muutoksiin ja oppia niistä. Työturvallisuuskeskuksen oppaan mukaan resilienssi vahvistuu, kun ihminen pääsee käytännössä kokemaan oman osaamisensa. Opas korostaa, että resilienssi ei ole yksin pärjäämistä, vaan siihen kuuluu myös tuen löytäminen ympäristöstä. Työyhteisön resilienssiä voi vahvistaa esimerkiksi näin:

  • Pidetään huolta hyvistä yhteistyösuhteista.
  • Johdetaan motivoivasti ja osoitetaan luottamusta tiimin osaamiseen.
  • Jaetaan onnistumisia ja muistellaan, miten aiemmista vaikeuksista selvittiin.
  • Rakennetaan yhteistä tulevaisuuskuvaa, joka luo toivoa.
  • Pyydetään apua kollegoilta, esihenkilöltä tai työterveyshuollosta ilman häpeää.

Yhteiskunta ja kokonaisturvallisuus

Suomalaisessa turvallisuuskeskustelussa resilienssistä puhutaan usein sanalla kriisinkestävyys. Turvallisuuskomitean mukaan kokonaisturvallisuus luo perustan yhteiskunnan kriisinkestävyydelle eli resilienssille. Kokonaisturvallisuuden mallissa viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset huolehtivat yhdessä yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista.

Lähikäsite on henkinen kriisinkestävyys. Sitran taustamuistion (2026) mukaan se on suomalaisen turvallisuuspolitiikan oma sana, jota ei käytetä tieteellisenä terminä. Kansainvälisessä tutkimuksessa vastaava käsite on psychological resilience eli psykologinen resilienssi.

Ekologia ja järjestelmät

Resilienssillä voidaan kuvata myös sitä, miten järjestelmät, kuten ekosysteemit tai elimistön fysiologiset järjestelmät, sietävät muutoksia ja häiriöitä. Sitran sanaston mukaan resilienssi on ihmisten ja yhteisöjen kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata häiriöitä ja kriisejä sekä palautua niistä. Esimerkkinä mainitaan ekosysteemi, joka löytää häiriön jälkeen uudelleen tasapainon.

Resilienssi vs. lähikäsitteet

TermiMerkitysTyypillinen käyttöyhteys
resilienssikyky kestää, sopeutua ja palautua; laaja yläkäsitepsykologia, työelämä, yhteiskunta, ekologia
palautumiskykykyky toipua kuormituksesta ennalleenhyvinvointi, työelämä, urheilu
sietokykykyky kestää rasitusta tai epämukavuuttaarkikieli, psykologia
kriisinkestävyysyhteiskunnan tai organisaation kyky toimia kriisissäkokonaisturvallisuus, varautuminen
henkinen kriisinkestävyysväestön kyky säilyttää psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kriisissäturvallisuuspolitiikka, maanpuolustus
kimmoisuusmateriaalin kyky palata alkuperäiseen muotoonsafysiikka, materiaalit

Esimerkkilauseita

  • ”Hyvä uni ja läheiset ihmissuhteet tukevat resilienssiä.”
  • ”Tiimin resilienssi näkyi siinä, miten nopeasti se sopeutui uuteen organisaatioon.”
  • ”Kunta harjoittelee häiriötilanteita parantaakseen alueen resilienssiä.”
  • ”Monimuotoinen metsä on resilientimpi kuin yhden puulajin talousmetsä.”

Vastuullinen käyttö

Resilienssi on myönteinen sana, mutta sitä kannattaa käyttää harkiten.

  • Älä sysää vastuuta pelkästään yksilölle. Jos resilienssi nähdään vain ihmisen mitattavana ominaisuutena, unohtuu helposti ympäristön, yhteisön ja tukiverkostojen merkitys.
  • Huono jakso ei tarkoita, että ihmiseltä puuttuu resilienssi. Resilienssi vaihtelee tilanteen ja olosuhteiden mukaan.
  • Resilienssi ei ole arvokannanotto vaan voimavara. Sitä ei pidä esittää minkään tietyn aatteen vastakohtana.
  • Jos kuormitus pitkittyy, apua kannattaa hakea esimerkiksi työterveyshuollosta tai terveydenhuollosta.

Usein kysyttyä

Resilienssi tarkoittaa kykyä kestää vastoinkäymisiä, sopeutua muutoksiin ja palautua niistä. Suomenkielisiä vastineita ovat esimerkiksi palautumiskyky, selviytymiskyky ja yhteiskunnan yhteydessä kriisinkestävyys.

Sana tulee latinan verbistä resilire, joka tarkoittaa takaisin ponnahtamista. Suomeen se on tullut englannin sanan resilience kautta.

Ei pelkästään. Perimä voi vaikuttaa siihen, mutta resilienssi ei ole pysyvä ominaisuus. Se kehittyy ja vahvistuu koko elämän ajan, erityisesti vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.

Yhteiskunnan resilienssi eli kriisinkestävyys tarkoittaa kykyä turvata elintärkeät toiminnot häiriöissä ja kriiseissä. Suomessa sitä rakennetaan kokonaisturvallisuuden mallilla, jossa viranomaiset, yritykset, järjestöt ja kansalaiset toimivat yhdessä.

Resilienssiä tukevat esimerkiksi hyvät ihmissuhteet, kokemukset omasta osaamisesta, onnistumisten jakaminen ja rohkeus pyytää apua. Työpaikalla myös motivoiva johtaminen ja toimivat yhteistyösuhteet vahvistavat sitä.

Yhteenveto

Resilienssi tarkoittaa kykyä kestää vastoinkäymisiä, sopeutua muutoksiin ja palautua niistä. Sana juontuu latinan takaisin ponnahtamista tarkoittavasta verbistä resilire, ja alun perin sillä kuvattiin myös materiaalien kimmoisuutta. Nykyään resilienssistä puhutaan psykologiassa, työelämässä, ekologiassa ja yhteiskunnan kriisinkestävyyden yhteydessä. Olennaista on, että resilienssi ei ole pysyvä ominaisuus vaan prosessi, johon vaikuttavat sekä omat voimavarat että ympäristön tuki.

Lähteet

Avainsanat: resilienssi, psyykkinen joustavuus, palautumiskyky, selviytymiskyky, sietokyky, kriisinkestävyys, henkinen kriisinkestävyys, kokonaisturvallisuus, hyvinvointi, työelämä

Valoo

Katso myös nämä!