Mitä tarkoittaa kestävä kehitys?
Kestävä kehitys tarkoittaa kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omansa – niin ympäristön, talouden kuin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Määritelmä on peräisin ns. Brundtlandin raportista (1987) ja se on yhä kansainvälinen perusviite.
Kestävä kehitys lyhyesti
- Ydinajatus: tarpeiden tyydyttäminen nyt ilman, että se heikentää tulevaisuutta.
- Kolme ulottuvuutta: ympäristö, sosiaalinen ja talous – samanaikaisesti.
- Käytännön kehikko: YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG) ohjaa tekemistä vuoteen 2030.
Kolme ulottuvuutta käytännössä
| Ulottuvuus | Tavoite | Esimerkkejä mittareista |
|---|---|---|
| Ympäristö | Luonnon kantokyvyn turvaaminen | päästöt, luonnon monimuotoisuus, materiaalivirrat |
| Sosiaalinen | Hyvinvointi ja yhdenvertaisuus | köyhyys, terveys, koulutus, turvallisuus |
| Talous | Kestävä kilpailukyky ja resilienssi | tuottavuus, työllisyys, investoinnit “vihreään” siirtymään |
YK:n Agenda 2030 -kokonaisuus yhdistää nämä 17 tavoitteeksi (köyhyyden poistosta ilmastotoimiin, koulutuksesta puhtaaseen veteen).
Missä mennään nyt?
YK:n SDG-raportin 2024 mukaan maailma ei ole radalla saavuttamaan kaikkia tavoitteita vuoteen 2030 mennessä; edistyminen on epätasaista ja monilla osa-alueilla liian hidasta. Raportti tarjoaa viimeisimmän koonnin globaaleista mittareista ja korostaa vauhdittamisen tarvetta.
Planeetan rajat – miksi luonnon kantokyky on kriittinen?
Nk. Planetary boundaries -kehikko kuvaa maapallon yhdeksää kriittistä prosessia (kuten ilmasto, monimuotoisuus, ravinnekierto), joiden turvalliset raja-arvot eivät saisi ylittyä. Vuoden 2023 päivityksen mukaan 6/9 rajasta on ylitetty, mikä korostaa ekologisen ulottuvuuden kiireellisyyttä.
Heikko vs. vahva kestävyys
- Heikko kestävyys: luonnon pääoma voidaan tietyin ehdoin korvata ihmis- ja tuotantopääomalla.
- Vahva kestävyys: osa luonnon pääomasta on korvaamatonta, eikä sitä voi vaihtaa muuhun pääomaan. Erottelu auttaa ymmärtämään, milloin puhutaan pelkästä tehokkuudesta ja milloin luonnon “peruspääomaa” on suojeltava ehdottomammin.
Kiertotalous: käytännön malli kestävyyteen
Kiertotalous pitää materiaalit kierrossa ja uudistaa luontoa (esim. huolto, uudelleenkäyttö, korjaus, kierrätys) – vastakohtana lineaariselle “ota–valmista–heitä pois” -mallille. Tavoite on irtikytkeä kasvu neitseellisistä luonnonvaroista.
EU ja Suomi
- EU:n Green Deal tähtää ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ja muuttaa taloutta, energiaa, liikennettä ja teollisuutta vihreämmäksi.
- Sitoumus2050 tuo kestävyyden arkeen Suomessa: yritykset, yhteisöt ja yksityiset voivat tehdä julkisia toimenpidesitoumuksia Agenda 2030:n edistämiseksi.
ESG, raportointi ja kestävä kehitys – miten ne liittyvät?
- Kestävä kehitys = laaja yhteiskunnallinen päämäärä (ympäristö, ihmiset, talous).
- ESG = sijoittajien analyysikehikko, joka huomioi ympäristö-, sosiaali- ja hallintotekijöiden taloudellisen olennaisuuden.
- ISSB / IFRS S1–S2 tarjoaa globaalin minimitason sijoittajakeskeiseen kestävyysraportointiin (yleiset vaatimukset + ilmastoraportointi), linjassa TCFD:n kanssa.
Esimerkkitaulukko: mitä organisaatio voi tehdä nyt?
| Teema | 90 päivän toimenpide | Pidemmän aikavälin vaikutus |
|---|---|---|
| Päästöt | Laske Scope 1–2 ja aseta vähennystavoite | kustannussäästöt, vähähiilinen kilpailukyky |
| Materiaalit | Kartoita kiertotalous-mahdollisuudet (korjaus, uudelleenkäyttö) | pienempi materiaalijalanjälki, uudet liiketoiminnot |
| Sosiaalinen | Päivitä yhdenvertaisuustavoitteet ja mittarit | parempi sitoutuminen ja maine |
| Hallinto | Ota käyttöön ISSB:n perusvaatimukset riskienhallinnassa | vertailtava raportointi, helpompi rahoitus |
Kestävä kehitys – usein kysyttyä
Onko kestävä kehitys sama kuin ilmastotyö?
Ei. Ilmasto on yksi osa kestävyyttä. Kestävyys sisältää myös luonnon monimuotoisuuden, veden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, talouden ja hyvän hallinnon. SDG-kehikko kokoaa nämä yhteen.
Etenevätkö SDG:t vai taantuuko kehitys?
Sekä että: joillakin osa-alueilla on edistystä, mutta kokonaisvauhti ei riitä 2030-tavoitteisiin ilman lisätoimia, kertoo SDG-raportti 2024.
Mitä “planetaaristen rajojen ylitys” tarkoittaa bisnekselle?
Se kasvattaa systeemi- ja siirtymäriskejä (esim. raaka-aineiden saatavuus, sääntelykiristys) ja korostaa tarvetta kiertotalouteen ja vähähiilisyyteen.
Yhteenveto
Kestävä kehitys on kehitysura, joka pitää ihmiset, talouden ja luonnon tasapainossa nyt ja tulevaisuudessa. Sen toteuttamisen työkaluja ovat SDG:t, kiertotalous, EU:n Green Deal ja yrityksissä yleistyvät ISSB/IFRS-raportointikäytännöt. Kiire on todellinen – planeetan rajat ja SDG-seuranta kertovat suunnan – mutta suuntaa voi muuttaa päättäväisillä teoilla.
Lähteet
- Brundtlandin raportti – Our Common Future (1987): https://sustainabledevelopment.un.org/content/documents/5987our-common-future.pdf
- Brundtlandin määritelmä (luku 2, UN Documents): https://www.un-documents.net/ocf-02.htm
- YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG): https://sdgs.un.org/goals
- SDG-raportti 2024 (pääsivu): https://unstats.un.org/sdgs/report/2024/
- SDG-raportti 2024 (PDF): https://unstats.un.org/sdgs/report/2024/The-Sustainable-Development-Goals-Report-2024.pdf
