Mitä tarkoittaa demokratia?

Mjuk - Helppo tapa ostaa ja myydä second hand -huonekaluja.

Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa: valta kuuluu kansalle, joka käyttää sitä suoraan tai vapaissa ja reiluissa vaaleissa valittujen edustajien kautta. Sana tulee kreikan sanoista demos (kansa) ja kratos (valta).

Nykykielessä demokratia viittaa poliittiseen järjestelmään, jossa kansan tahto, poliittinen yhdenvertaisuus, perus- ja ihmisoikeudet sekä oikeusvaltio muodostavat toimivan kokonaisuuden. 

Demokratia: lyhyt määritelmä

  • Kansanvalta: päätösvalta perustuu kansan suostumukseen; valta on viime kädessä äänestäjillä. 
  • Osallistuminen ja vaalit: jokaisella täysi-ikäisellä kansalaisella on oikeus osallistua politiikkaan ja äänestää salaisissa, säännöllisissä ja aidoissa vaaleissa. 
  • Oikeusvaltio ja vapaudet: vallankäyttö on sidottu lakiin; sananvapaus, kokoontumisvapaus ja järjestäytymisvapaus turvaavat poliittisen kilpailun. 

Demokratian peruspilarit (mitä se edellyttää käytännössä)

PilariMitä se tarkoittaa?Viite
Edustus & vaalituskottavat, vapaat ja reilut vaalit, vallanvaihto mahdollinen
Oikeudetpoliittiset ja kansalaisoikeudet, kuten sanan- ja kokoontumisvapaus
Oikeusvaltioriippumaton tuomioistuin, laillisuusperiaate, vallanjako
Osallistuminenäänestys, järjestötoiminta, kansalaiskeskustelu ja media

Huom. Nämä neljä kategoriaa ovat myös International IDEA -instituutin Global State of Democracy -kehikon ydin; niistä mitataan demokratian toimivuutta maittain. 

Filosofinen ydin: miksi demokratia?

Filosofiassa demokratiaa pidetään julkisesti tasa-arvoisena tapana ratkaista yhteisiä kiistoja: kun ihmisillä on erilaisia arvoja ja etuja, jokaiselle annetaan yhtäläinen ääni yhteisistä asioista päätettäessä. Näin kohdellaan kaikkia julkisesti yhtä arvokkaina ihmisten erehtyväisyys huomioiden. 

Demokratian muodot

  • Suora demokratia: kansa päättää itse (esim. kansanäänestykset).
  • Edustuksellinen demokratia: kansa valitsee edustajat parlamenttiin tai valtuustoihin.
  • Parlamentaarinen vs. presidentiaalinen järjestelmä: vallan painopiste hallituksessa/parlamentissa tai suoraan valitussa presidentissä.
  • Liberaali/konstitutionaalinen demokratia: edustuksellisuuden lisäksi perusoikeuksien ja vallanjaon vahva suoja. (Käytännössä nykydemokratian valtavirta.) 

Ihmisoikeudet ja vapaat vaalit – kansainväliset reunaehdot

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus toteaa, että kansan tahto on hallitusvallan perusta, ja tämä ilmaistaan säännöllisissä, aidoissa vaaleissa, jotka ovat yleiset, yhtäläiset ja salaiset. Samansisältöisiä velvoitteita löytyy myös OSCE/ETYK Kööpenhaminan asiakirjasta (1990). Nämä standardit muodostavat demokraattisten vaalien vähimmäisehdot. 

Miten demokratiaa mitataan?

Tutkimuslaitokset yhdistävät eri indikaattoreita (vaalit, oikeudet, oikeusvaltio, osallistuminen) ja julkaisevat maa- ja aikasarjoja. International IDEA:n GSoD-indeksit eivät tuota yhtä “kokonaispistettä”, vaan tarkastelevat kategoriat erikseen – mikä helpottaa vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamista. 

Missä mennään nyt? (2024–2025)

Useat tuoreet arviot raportoivat pitkittynyttä heikkenemistä: IDEA:n mukaan vuosi 2023 oli nykymittaushistorian heikoin vapaiden ja reilujen vaalien osa-alueella ja globaali äänestysaktiivisuus on laskenut pitkällä aikavälillä. Kehitys on jatkunut useita peräkkäisiä vuosia, mikä näkyy mm. median vapauden heikkenemisenä ja parlamentaarisen valvonnan rapautumisena joissakin maissa. 

Mistä tunnistat toimivan demokratian arjessa?

  • Kilpailu ja vallanvaihto on totta. Oppositiolla on realistinen mahdollisuus voittaa. 
  • Vapaa media ja kansalaisyhteiskunta. Journalistit ja järjestöt voivat valvoa valtaa. 
  • Riippumaton tuomioistuin. Vallanpitäjäkin on lain edessä. 
  • Yhdenvertainen osallistuminen. Äänioikeus ja virkoihin hakeutuminen ovat avoimia kaikille aikuisille kansalaisille. 

Demokratia – Usein kysyttyä

Onko demokratia pelkkiä vaaleja?

Ei. Vaalit ovat välttämättömät, mutta eivät riitä: ilman oikeuksia, oikeusvaltiota ja osallistumismahdollisuuksia vaaleista voi tulla näennäisiä. Siksi nykymittareissa tarkastellaan useita ulottuvuuksia erikseen. 

Miksi “enemmistö päättää” ei aina riitä?

Koska vähemmistöjen oikeudet ja vallan rajat turvaavat, ettei enemmistö voi kumota perusoikeuksiaan käyttävien ihmisten asemaa. Tätä korostaa liberaalin/konstitutionaalisen demokratian ajatus. 

Onko olemassa “parasta” hallintomallia?

Demokratioissa on erilaisia järjestelmiä (parlamentaariset, presidentiaaliset; enemmistö- tai suhteelliset vaalitavat). Yhteiset pelisäännöt – vapaat vaalit, oikeudet, oikeusvaltio – ovat tärkeämpiä kuin yksittäinen malli. 

Yhteenveto

Demokratia on kansanvaltainen järjestelmä, jossa edustuksellisuus, oikeudet, oikeusvaltio ja osallistuminen kietoutuvat toisiinsa. Se ei ole vain vaalipäivä, vaan jokapäiväistä vallan valvontaa, julkista keskustelua ja oikeuksien turvaa. Kansainväliset standardit (UDHR, OSCE) määrittelevät minimit, ja uusin tutkimus muistuttaa: demokratiaa täytyy mitata, kehittää ja puolustaa – erityisesti silloin, kun sen peruspilareihin kohdistuu painetta. 

Lähteet

Katso myös nämä!