Mitä tarkoittaa autisti?

Autisti tarkoittaa henkilöä, joka on autismikirjolla. Suomessa käytetään sekä identiteettilähtöistä kieltä (autisti, autistinen henkilö) että henkilölähtöistä kieltä (autismikirjon henkilö, henkilö, jolla on autismi).

Virallinen lääketieteellinen diagnoositermi on autismikirjon häiriö (ASD). Käytännössä on hyvä kunnioittaa henkilön omaa toivetta termistä. 

Lyhyt määritelmä

  • Autisti = ihminen, jolla on autismikirjon piirteitä, jotka vaikuttavat vuorovaikutukseen, kommunikaatioon ja toiminnan joustavuuteen/kiinnostuksen kohteisiin. Diagnoositasolla puhutaan autismikirjon häiriöstä
  • Termin käyttö: Suomessa kielenkäyttö vaihtelee; Autismiliitto suosii kattotermiä autismikirjo, ja autismiyhteisössä osa ihmisistä suosii sanaa autisti. Kun mahdollista, kysy ja käytä henkilön omaa termiä. 

Autisti – Termi ja kielenkäyttö Suomessa

Identiteetti- vs. henkilölähtöinen ilmaus

  • Identiteettilähtöinen: autisti, autistinen henkilö
  • Henkilölähtöinen: autismikirjon henkilö, henkilö, jolla on autismi

Autismiliiton terminologiasivu kuvaa, että käytössä on useita nimityksiä ja että erilliset diagnoosinimikkeet (kuten Aspergerin oireyhtymä) on korvattu yhdellä diagnoosilla autismikirjon häiriö. Autismiyhdistys ASY raportoi vuoden 2024 kyselyssä, että moni autismikirjolla oleva suosii termiä autisti

Sanakirja ja sanaperhe

Kielitoimiston sanakirja käyttää peruskäsitteenä autismi; sana juontuu saksan Autismus < kreikan autós “itse”. 

Mitä autismikirjo tarkoittaa lyhyesti?

Autismikirjo on neurobiologinen, kehityksellinen ilmiö: piirteet ilmenevät varhain ja ovat yksilöllisiä. Ydinalueita ovat sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio sekä toistavat/joustamattomat käyttäytymismallit tai korostuneet kiinnostuksen kohteet. Tuki ja ympäristön mukautukset ovat keskeisiä toimintakyvyn kannalta. 

Tyypillisiä vahvuuksia ja tuen tarpeita

AlueMahdollisia vahvuuksiaMahdollisia haasteita/tuen tarpeita
Huomion kohdistaminensyvä keskittyminen, tarkkuus, systemaattisuusjoustaminen muutoksissa
Kiinnostuksen kohteetsyvä asiantuntijuus, intokapea-alaisuus voi vaikeuttaa arkea
Aistithienovarainen havainnointiaistiherkkyydet, kuormittuminen
Vuorovaikutussuoruus, rehellisyyssosiaalisten vihjeiden tulkinta

Taulukko havainnollistaa tyypillisiä piirteitä; yksilöllisyys on sääntö. 

Diagnoosi ja arjen tuki

  • Käypä hoito: ASD on keskushermoston kehityksellinen häiriö. Diagnoosissa korostuu moniammatillisuus, ja tukitoimet on hyvä aloittaa heti huolen herätessä, diagnoosia odottamatta. 
  • Arjen mukautukset: vuorovaikutuksen ja ympäristön muokkaus sekä rutiinien ja selkeyden lisääminen tukevat toimintakykyä. 
  • Kelan kuntoutus: saatavilla mm. perhekursseja, neuropsykologista kuntoutusta ja ikäryhmittäin kohdennettuja palveluja kuten Oma väylä. Kuntoutus tukee arjen taitoja, opintoja ja työllistymistä. 

Usein kysyttyä – Autismi

Onko “autisti” oikea sana vai pitäisikö sanoa “henkilö, jolla on autismi”?

Molempia käytetään. Suomessa järjestöt suosivat autismikirjo-kattotermiä, mutta moni autismikirjolla oleva suosii identiteettilähtöistä ilmausta autisti. Kunnioita henkilön omaa toivetta. 

Onko autismiin lääkehoitoa?

Autismikirjon ydinpiirteisiin ei suositella lääkehoitoa; jos samanaikaisia häiriöitä on (esim. ahdistus, univaikeudet), niihin voidaan käyttää hoitoja. Arjen tuki ja ympäristön mukautukset ovat keskeisiä. 

Voiko tukea saada ilman diagnoosia?

Varhaiset tukitoimet voidaan aloittaa jo huolen perusteella; diagnoosia ei tarvitse odottaa, jos arjen toimivuus hyötyy tuesta. 

Vinkkejä kohtaamiseen ja saavutettavuuteen

  • Kysy selkeästi ja anna aikaa vastata
  • Tarjoa ennakkotietoa ja rakenne tapaamisiin
  • Huomioi aistit: ääni, valo, hajut
  • Sovi viestintätapa: tekstinä, sähköpostina tai muuna selkeäkanavaisena vaihtoehtona

Nämä periaatteet ovat linjassa suositusten kanssa, jotka korostavat ympäristön muokkausta ja arkeen kiinnittyvää tukea

Yhteenveto

Autisti on henkilö, joka on autismikirjolla. Termi on monille identiteetti, ja kielenkäytössä tärkeintä on kunnioittaa yksilön toivetta. Autismikirjo on neurobiologinen ilmiö, jonka piirteet ja tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Varhainen tuki, ympäristön mukautukset ja oikea-aikainen kuntoutus edistävät toimintakykyä. 

Lähteet

Katso myös nämä!