Mitä tarkoittaa empatia?
Empatia on kyky ymmärtää toista ihmistä hänen omasta näkökulmastaan ja/tai kokea myötätuntoisesti osa hänen tunnetilastaan. Psykologian sanakirja tiivistää: empatia on toisen ymmärtämistä hänen viitekehyksestään tai hänen tunteidensa eläytyvää jakamista.
Empatia: lyhyt määritelmä
- Ymmärtävä ulottuvuus (kognitiivinen empatia): hahmotamme, mitä toinen ajattelee ja tuntee.
- Tunteiden jakaminen (affektiivinen empatia): koemme kaikuja toisen tunnetilasta – ilman että sekoitamme omat ja toisen rajat.
- Välittämiseen suuntautuva empatia (compassion): halu lievittää toisen kärsimystä, usein koulutettavissa ja suojaava “vaihde” myötätuntostressiä vastaan.
Empatian lyhyt tausta
Empatiaa on tutkittu filosofiasta neurotieteisiin. Kattava katsaus korostaa, että termi kattaa joukon kykyjä: toisen mielen ymmärtämisen, tunteisiin virittymisen ja hyvinvoinnista välittämisen.
Empatian ja sympatian erot
| Käsite | Mitä se on? | Miten sen tunnistaa? |
|---|---|---|
| Empatia | toisen kokemuksen ymmärtämistä ja/tai tunteiden eläytyvää jakamista | “Ymmärrän, miltä tämä sinusta tuntuu.” |
| Sympatia | myötätuntoinen osanotto omasta näkökulmasta | “Olen pahoillani puolestasi.” |
Empatian lajit (ja miksi niistä on hyötyä)
| Laji | Taito arjessa | Milloin hyödyllinen? |
|---|---|---|
| Kognitiivinen | toisen ajatusten ja tarpeiden hahmottaminen | neuvottelut, asiakaspalvelu, vanhemmuus |
| Affektiivinen | tunteiden kaikuminen, “tunnen mitä tunnet” | ihmissuhteet, hoitotyö – kun rajat säilyvät |
| Myötätunto (compassion) | välittämiseen ja apuun suuntautuminen | ehkäisee kuormitusta, tukee jaksamista |
Mitä aivotutkimus kertoo?
Sosiaalisen neurotieteen mukaan toisten tunteiden jakaminen aktivoi osittain samoja verkostoja kuin tunteen ensikokemus – silti emme “sulaudu” toiseen, vaan tiedämme, kenen tunne on kenenkin. Tämä auttaa selittämään, miksi empaattinen reagointi on mahdollista ilman rajojen hämärtymistä.
Miten empatiaa mitataan?
Tutkimuksessa käytetään mm. Interpersonal Reactivity Index -mittaria (IRI), jossa empatia jäsennetään neljään osa-alueeseen: Perspective Taking, Fantasy, Empathic Concern ja Personal Distress.
Empatiaa voi harjoitella ja suunnata viisaasti
- Myötätunnon harjoittaminen voi lisätä resilienssiä ja vähentää kuormittavaa “empaattista ahdinkoa” (empathic distress).
- Auttamistyössä empatia on välttämätön taito, mutta se altistaa myötätuntostressille ja -uupumukselle – siksi työnohjaus, rajat ja palautuminen ovat tärkeitä.
Empatian vinoumat (joihin kannattaa kiinnittää huomiota)
Empatia ei jakaudu tasaisesti: ihmisillä on taipumus tuntea enemmän empatiaa omaan ryhmään kuuluvia kohtaan kuin ulkoryhmää kohtaan. Tietoisuus tästä ja tietoinen näkökulmanvaihto voivat pienentää kuilua.
Käytännön vinkit: näin osoitat empatiaa arjessa
- Kysy ja kuuntele aktiivisesti. Avoimet kysymykset (“Miltä tästä sinusta tuntui?”) ja tauot.
- Peilaa ja täsmennä. “Ymmärrän, että olet turhautunut, koska…” – varmista, että tulkintasi osuu.
- Nimeä tunteita, älä oleta. Erottele faktat ja tulkinnat.
- Pidä rajat, siirry tarvittaessa myötätuntoon. Tavoite on auttaa, ei uupua – “mitä tarvitset nyt?”
- Huomaa vinoumat. Kokeile tietoisesti katsoa tilannetta ulkoryhmän silmin.
Empatia – usein kysyttyä
Onko empatia synnynnäistä vai opittua?
Molempia. Meillä on valmiuksia tunteiden resonointiin ja toisen näkökulman ottamiseen, mutta taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa – ja niitä voi vahvistaa harjoittelulla.
Onko “enemmän empatiaa” aina parempi?
Ei aina. Pelkkä voimakas tunne-tilaan uppoutuminen voi johtaa empaattiseen ahdinkoon; myötätuntoon suuntautuminen tukee toimintakykyä ja hyvinvointia paremmin.
Mikä on hyvä nopeatesti omalle viestille?
Kysy: “Osoitanko ymmärrystä hänen näkökulmastaan?” Jos et, lisää kysymyksiä, peilausta ja täsmennystä ennen neuvoa.
Yhteenveto
Empatia on toisen kokemuksen ymmärtämistä ja tunteisiin virittymistä – taito, joka tukee yhteistyötä, ihmissuhteita ja hoivaa. Tehokkain ja kestävin muoto kytkee yhteen ymmärryksen, tunteen ja myötätunnon sekä huomioi omat rajat ja vinoumat. Empatiaa voidaan mitata ja kehittää, ja sitä kannattaa harjoitella tietoisesti arjen kohtaamisissa.
Lähteet
- APA Dictionary of Psychology – Empathy: https://dictionary.apa.org/empathy.
- Davis, M. H. – Interpersonal Reactivity Index (IRI) (mittarin alkuperäinen kuvaus ja lomake, PDF): https://backend.fetzer.org/sites/default/files/images/stories/pdf/selfmeasures/EMPATHY-InterpersonalReactivityIndex.pdf.
- Singer, T. & Klimecki, O. M. (2014) – Empathy and Compassion, Current Biology: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0960982214007702.
- Lamm, C., Decety, J. & Singer, T. (2011) – Meta-analytic evidence for common and distinct neural networks…, NeuroImage (PubMed): https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20946964/.
- Bruneau, E. G., Cikara, M. & Saxe, R. (2017) – Parochial Empathy Predicts Reduced Altruism and the Endorsement of Passive Harm (open-access PDF): https://repository.upenn.edu/server/api/core/bitstreams/8a5d7fa4-feae-433a-b6bd-14bd2c5630f3/content.